Alue syntyi sahan ympärille 1912, kun Korppilan tilan omistaja Kaarle Hirvansalo rakennutti höyrysahan tilansa maille. Sahan ympärille kehittyi myös satama, telakka ja konepaja, mikä antoi koko lahdelle teollisen leiman.
Saha yhtiöitettiin 1925 nimelle Kuhmoisten Saha Oy; voimanlähteenä oli höyrykone aina vuoteen 1980. Vanha saha tuhoutui tulipalossa 1947, ja nykyinen, lautarakenteinen saharakennus valmistui 1949. Toiminta päättyi 1980-luvun puolivälissä.
Omistajapuolella 1920-luvulla keskeisiä nimiä olivat Frans Kivistö ja Emil Peltonen. Paikallislähde kertoo sahan työllistäneen parhaimmillaan noin 150 henkilöä ja sulkeneen ovensa 1985. (Museoviraston kuvauksessa lopetus ajoittuu 1980-luvun puoliväliin.)
Rakennuskannasta on säilynyt mm. 1920–40-lukujen hallinto- ja asuinrakennuksia (esim. arkkitehti John Malmbergin suunnittelema klassistinen asuin- ja konttoritalo), sodanjälkeinen saharakennus sekä sahan piippu. Osa purettiin 1990-luvulla, osa otettiin uuteen käyttöön. Koko kokonaisuus on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).
Sahanrannan nykyinen ravintola- ja majatalokiinteistö on vanha tiilirakennus, joka muutettiin majoituskäyttöön vuonna 2000; sen tiloissa on yhä esillä sahan pajan esineistöä. Vastarannalla erottuvat vanha tiilipiippu ja hakesiilot.
2000-luvulla Sahanrannan ranta-alue on muuntunut vilkkaaksi vierasvenesatamaksi ravintoloineen ja palveluineen, ja kunta on kaavoituksella ohjannut keskustan kasvua Sahanrannan suuntaan.
—
(Huomio päivämääristä: paikallinen historiikki ajoittaa sahan “juuret” jo 1880-luvulle, kun taas Museoviraston RKY-tietueen mukaan höyrysaha rakennettiin 1912. Nämä eivät välttämättä sulje toisiaan pois (alueella on voinut olla aiempaa saha-/teollista toimintaa), mutta yksiselitteinen höyrysahan perustamisvuosi on RKY-aineiston perusteella 1912)
